Hiihtolegendat - Myllykosken Kilpa-Veikot

Myllykosken Kilpa-Veikot on minulle rakas, ja jopa hieman tunteisiin menevä urheiluseura. Aloitin hiihdon ja yleisurheilun harrastamisen Kilpa-Veikoissa pienenä poikana jo joskus 70-luvulla. Monia hienoja, sykähdyttäviä ja ikimuistoisia hetkiä sain kokea aikanaan kilpaurheilun parissa edustaessani Myllykosken Kilpa-Veikkoja.

Vuosi 2019 on Myllykosken Kilpa-Veikkojen juhlavuosi. Urheilun yleisseuran perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi peräti 90-vuotta.

Marraskuun 6. päivä, vuonna 1929 perustettiin Myllykosken Pallo-Veikot, jonka päälaji oli pesäpallo.
Seuran perustamisen jälkeen heräsi nopeasti halu edistää muidenkin urheilulajien kuuluvan seuran lajivalikoimaan. Seuran ylimääräisessä kokouksessa 5.12.1930 päätettiin vaihtaa seuran nimeksi Myllykosken Kilpa-Veikot.

Pienen paikkakunnan urheilun yleisseurassa on luonnollisesti harrastettu hiihtoa, yleisurheilua sekä painia. Kilpa-Veikkojen lajivalikoima on ollut kuitenkin pitkän historian saatossa monipuolinen. Seuran perustamisen alkuvuosikymmeninä myllykoskelaisilla oli mahdollisuus harrastaa urheilua seuran vihreämustissa väreissä: jääpalloa, nyrkkeilyä, painonnostoa, uintia, jalkapalloa, koripalloa, voimistelua, pesäpalloa, suunnistusta, mäkihyppyä, yhdistettyä.

Suomen maajoukkueisiin on vuosikymmenien aikana valittu Myllykosken Kilpa-Veikkojen urheilijoita useissa eri urheilulajeissa.

Urheilulajeista paini on ollut Myllykoskella erittäin suosittu ja menestyksekäs laji. Erityisesti 60-luku oli Myllykosken Kilpa-Veikkojen painijoiden kulta-aikaa. Seura voitti jopa vuonna 1963 Suomen Cupin, jonka voittaa Suomen menestynein painiseura.

Vuosikymmenien aikana tuhannet, kymmenet tuhannet urheilijat, valmentajat, taustahenkilöt, kannattajat ovat olleet Myllykosken Kilpa-Veikkojen toiminnassa mukana. Myllykosken Kilpa-Veikot on ollut yksi suurimmista urheiluhenkisten Myllykoskelaisten ihmisten yhdistävä voima.

Seura on antanut mahdollisuuden harrastaa urheilua monipuolisesti. Kilpa-Veikkojen urheilijat ovat saavuttaneet mainetta ja kunniaa lukuisissa kilpailuissa seuratasolla, sekä maailman huipulla. Kaikki seuran toiminnassa mukana olleet ovat varmasti kokeneet lukuisia hienoja ja unohtumattomia urheiluelämyksiä. 

Myllykosken Kilpa-Veikkojen perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 90-vuotta. Kymijoki virtaa Myllykosken läpi niinkuin vuonna 1929, jolloin seura perustettiin, mutta Kilpa-Veikkojen toiminta on hiipunut vuosikymmenien aikana jaosto kerrallaan. Vuonna 2019 seurassa ei ole enää minkäänlaista toimintaa....

Kilpa-Veikkojen hiihtäjät PARRASVALOISSA

Monille erityisesti vähän iäkkäämmille kilpahiihdon seuraajille ympäri Suomea, Myllykosken Kilpa-Veikot on hyvin tuttu hiihtoseura. Vielä viime vuosinakin on kuultu kerrottavan tarinoita,  kuinka kilpahiihdon seuraajien mieliin on aikanaan painuneet radioselostukset hiihtokilpailuista 40- ja 50-luvuilta, joissa urheiluselostajalegenda  Pekka  Tiilikainen ja kumppanit hehkuttivat Myllykosken Kilpa-Veikkojen hiihtäjiä Heikki Hasua ja Arvo Viitasta. 

Kevät-talvella 2018 menestyksekkään kilpahiihtouransa päättänyt Ville Nousiainen aloitti aikuisten arvokisaputkensa vuoden 2006 Torinon talviolympialaisista. Kouvolan Hiihtoseuran kasvatti on tullut tutuksi urheilijaksi miljoonille talviurheilun seuraajille niin kotimaassa, kuin ympäri maailmaa. Harva kilpahiihtourheilua seuraava kuitenkaan enää muistaa, tai tietää, että Ville on edustanut nuorten sarjoissa useamman kauden ajan Myllykosken Kilpa-Veikkoja. Hän nimittäin siirtyi edustamaan vuonna 1998 Kilpa-Veikkoja ollessaan 15-vuotias. Ville on siis "Myllykosken miehiä."  : )

Myllykosken Kilpa-Veikkojen HIIHTOLEGENDAT

Myllykosken Kilpa-Veikoissa on ollut vuosikymmenien aikana satoja, jopa tuhansia kilpahiihtäjiä, hiihtovalmentajia ja taustahenkilöitä. Jokainen on luonnollisesti omanlaisensa ihminen, mutta suureen joukkoon on mahtunut aikojen kuluessa useita persoonia. Välillä on mukava muistella seuran hiihtäjien upeita menestyksien hetkiä, mutta joskus on ollut mukava myös muistella värikkäitä Myllykoskelaisia hiihtourheilun parissa toimineita ihmisiäkin....

Myllykosken Kilpa-Veikkoja edustaneista kilpahiihtäjistä viisi hiihtäjää voidaan nimetä hiihtovauhtinsa ja kilpailumenestyksensä ansioista Mestariluokkaan, Legendoiksi:

Sotien jälkeen 40- ja 50-luvuilla Suomen ja maailman parhaimmistoa hiihdossa ja yhdistetyssä edustivat Myllykoskelaiset maanviljelijä Heikki Hasu, Myllykosken paperitehtaan metsäteknikko Arvo Viitanen, sekä kirvesmies Tauno Kirves.

Petri Aho oli 80-luvulla nuorten sarjoissa Suomen parhaimmistoa, ja yleiseen sarjaan siirtyessään hän haastoi hienosti erityisesti luistelutyylillä Suomen A-maajoukkuehiihtäjät. 

Ville Nousiainen voitti useita Suomen mestaruuksia, sekä himmeämpiä SM-mitaleita nuorten sarjoissa edustaessaan Myllykosken Kilpa-Veikkoja. Suomea hän edusti nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 2002 Schonah:ssa ja 2003 Sollefteå:ssa, joissa parhaimmillaan ylsi seitsemänneksi yhteislähtökilpailussa. Ville vaihtoi vuonna 2004 seuraa Kilpa-Veikoista Kiteen Urheilijoihin. Kaudeksi 2007 hän palasi kasvattajaseuraansa Kouvolan Hiihtoseuraan, jota hän edusti kilpahiihto uransa loppuun asti.

Heikki Hasu

Heikki voitti 21-vuotiaana vuonna 1948 St Moritz:n olympialaisissa kultaa yhdistetyssä. Sodasta toipuvalle koko Suomen kansalle oli valtavan suuri merkitys Suomalaisten urheilijoiden menestyminen olympialaisissa. Menestyneet urheilijat olivat suuria sankareita. Heikin palattua St Moritz:n olympialaisista junalla Myllykoskelle,  sankaria oli  vastassa arviolta viisituhatta juhlijaa ! 

Sotavuosien  jälkeen Suomessa oli pulaa kaikesta.  St Moritz:n olympialaisiin valmistautuville urheilijoille ministeriö myönsi oikein ylimääräisen ravintoannoksen: kuukaudessa puoli kiloa voita ja puoli kiloa sokeria, sekä litra maitoa päivässä.  Pulaa oli myös hiihtovarusteista kintaita ja monoja myöten. Olympiaedustajien pitäessä Kittilässä valmistautumisleiriä, lähetti New Yorkin suomalainen hiihtoseura leiriläisten iloksi oikeaa kahvia. 

Vaikka Heikki oli yhdistetyn mies, niin hän kilpaili tasavertaisesti hiihdon erikoismiesten kanssa. Hän saavutti jopa vuoden 1952 Oslon olympialaisissa 4x10 km viestihiihdon kultaa, sekä Lake Placid:n vuoden 1950 MM-kilpailujen 4x10 km viestihiihdon hopeaa. Heikki hiihti vuonna 1950  Holmenkollenin 18 kilometrin hiihtokilpailussa peräti toiseksi, sekä on hän voittanut Suomen mestaruudenkin 18 kilometrin hiihtomatkalla.

Lisäksi Heikki saavutti vuoden 1952 Oslon olympialaisissa hopeamitalin yhdistetyssä. Lake Placid:n MM-kilpailuissa vuonna 1950 hän voitti kultaa yhdistetyssä.

Salpausselällä Hasu on voittanut yhdistetyn kilpailun peräti viisi kertaa.

Heikki oli myös Norjassa erittäin suosittu ja pidetty urheilija. Holmenkollenin yhdistetyn kilpailun hän voitti vuonna 1953, ja sain voitosta palkinnoksi arvostetun Kuninkaan kannun.

Heikki Hasu valittiin Vuoden urheilijaksi Suomessa vuosina 1948 ja 1950.

Vuonna 2001 Heikille myönnettiiin Pro Urheilu tunnustuspalkinto menestyksekkäästä urheilu-urasta.

Arvo Viitanen

Arvo oli Suomen ja maailman parhaita hiihtäjiä 50-luvulla. Hänet tunnettiin erityisesti armottomana viestinhiihdon miehenä. Viestinhiihdossa hän saavutti Cortina d Ampezzon olympialaisissa hopeaa vuonna 1956, sekä kultaa vuoden 1954 Falunin MM-kilpailuissa ja pronssia Lahden 1958 MM-kilpailuissa.

Lisäksi hän saavutti Falunin 1954 MM-kilpailujen 15 kilometrillä hopeaa ja pronssia 50 kilometrillä. Lahden vuoden 1958 MM-kilpailujen 50 kilometrin matkalla pronssimitalin.

Lahden Salpausselän kilpailuissa Arvo voitti neljänä vuonna peräkkäin. Hän voitti ensimmäisenä hiihtäjä pikamatkan kolme kertaa, vuosina 1952, 1953, 1954, ja sai himoitun kiertopalkinnon omakseen.

Vuonna 1955 maailman parhaat hiihtäjät saivat todeta Salpausselän 50-kilometrillä Arvo Viitasen hiihdon kiistattomaksi kuninkaaksi. Salpausselän 50-kilometrin kilpailua oli seuraamassa runsas joukko ulkomaalaisia diplomaatteja, melkein koko Suomen hallitus : ) , ja yli 20 000 päinen yleisö. Se oli suurta Suomalaista hiihtourheilun juhlaa.

Arvo voitti myös 50-kilometriä Holmenkollenilla vuonna 1956, kolme Suomen mestaruutta, kaksi SM-hopeaa henkilökohtaisilla matkoilla. Suomen mestaruuden 3x10 km viestissä vuonna 1954 (Evon Metsäpojat) ja pronssia 1951 (MyKV: Hasu, Viitanen, Kirves).

Tauno  Kirves

Monille jopa myllykoskelaisille Tauno Kirves on hieman tuntemattomampi hiihtäjäsuuruus. Vuodesta 1950 Myllykosken Kilpa-Veikkoja edustanut Tauno Kirves hiihti upean ja menestyksekkään kilpahiihtouran.

Vuonna 1950 Tauno oli Suomen MM-kisaedustajana Lake Placidissä. Hän sjoittui 18 km:llä 19:nneksi ja 50 km:llä 20:nneksi. Holmenkollenin 50 km:llä Kirves oli viides vuonna 1947, ja Ruotsissa samalla matkalla kolmas vuonna 1948. Salpausselällä hänen parhaat sijoitukset olivat kolmas sija 18 km:llä v. 1946 ja kuudes sija 50 km:llä vuonna 1948.

Tauno Kirves saavutti SM-kilpailuista pronssia 50 km:llä 1948, 30 km:llä 1949 ja viestissä vuosina 1945, 1951 ja 1952. Kilpa-Veikkojen 3x10km viestijoukkueessa hiihtivät: Hasu, Viitanen, Kirves

Vuosina 1947-1949 hän voitti Puijolla, Jyväskylässä, Kemijärvellä 30 km:n ja 50 km:n kilpailuja yhteensä kuusi kertaa.

Puolustuslaitoksen mestaruuden Kirves voitti sotilaspartiohiihdossa, Rajavartiolaitoksen mestaruuden 18 km:llä ja sotilaspartiohiihdossa vuonna 1941.

Sodan aikana Tauno Kirves kunnostautui päämajan kaukopartiomiehenä osasto Vehniäisessä. Edesmennyt sotakirjailija Pentti H Tikkanen kirjoitti todenperäisiä sotakirjoja kaukopartiomiehistä. Muutamissa Tikkasen kirjoittamissa sotakirjoissa on kerrottu juuri Tauno Kirveen osaston toiminnasta, ja Kirves esiintyy niissä omalla nimellään.

Yllä olevassa valokuvassa Vehniäisen Rastas partio on juuri palannut 37 vuorokauden "reissulta" vihollisen selustassa heinäkuussa 1944. Partio oli joutunut uimaan alasti Vuoksen yli omien puolelle palatessaan.
Rastas partio kuului ns. Matti-partioihin. Vihollisen aloitettua suurhyökkäys kesällä 1944, jättäytyivät Matti-partiot vihollisen selustaan Kannaksella.

Tauno Kirves kuvassa ensimmäinen oikealla.

Petri Aho

Inkeroisten Terhon kasvatti Petri Aho siirtyi Myllykosken Kilpa-Veikkoihin valmentaja Arto Purhon houkuttelemana heidän aloitettua yhteistyö 80-luvun puolivälissä. 

Nuorten 20-vuotiaiden sarjassa Pete voitti Suomen mestaruuden 30 kilometrin matkalla, ja saavutti SM-pronssia 15 kilometrin matkalla.  

Pete edusti Suomea vuonna 1986 nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa Lake Placidissä. Hän sijoittui perinteisen hiihtotyylin 10 km kilpailussa 35.-sijalle, ja vapaan hiihtotyylin 30 km kilpailussa 16.-sijalle.

Yleisessä sarjassa hiihtäessään hänet valittiin edustamaan Suomea kahteen maailmancup:n osakilpailuun, Lahden Salpausselälle ja Tsekkoslovakian Nove Mestoon. 

Ville Nousiainen

Kaksinkertainen pronssimitalisti Liberecin MM-kilpailuissa vuonna 2009: parisprintti (Ville / Sami Jauhojärvi) ja 4x10 km viesti (Matti Heikkinen, Sami Jauhojärvi, Teemu Kattilakoski, Ville Nousiainen)

Olympialaiset: Torino v. 2006, Vancouver v. 2010, Sotsi v. 2014. Yhteensä 8 starttia.

MM-kilpailut: Sapporo v. 2007, Liberec v. 2009, Holmenkollen v. 2011, Val di Fiemme v. 2013, Falun v. 2015, Lahti v. 2017. Yhteensä 20 starttia.

Maailmancupissa kolmesti palkinnoilla kaudella 2007-2008: Rybinsk:ssä toinen yhteislähtökilpailussa, kolmas 15 kilometrin kilpailussa Otepäässä ja parisprinttissä Sami Jauhojärven kanssa toisia Liberec:ssä. Yhteensä 169 maailmancup starttia.

MARRASKUUN 2019 KUVAGALLERIA

Kansanjuhlaa Myllykoskella vuonna 1948. 

Olympiavoittaja Heikki Hasua kannetaan kultatuolissa

Vuonna 2002 Helsingin Sanomissa muisteltiin menneitä

Tyylikkäitä herrasmiehiä !

Myllykosken Kilpa-Veikojen vuoden 1957 Maakuntaviestin voittanut joukkue: Eino Alastalo, Tauno Kirves, Jouko Kääpä, Pauli Lindström, Vilho Häkkinen, Arvo Viitanen, joukkueen johtaja Reino Mänttäri.

Myllykosken Kilpa-Veikot voitti vuonna 1987 Kouvolassa Maakuntaviestin 24 vuoden tauon jälkeen.
Joukkueessa hiihtivät: Pertti Paajanen, Veini Ahola, Aki Onatsu, Ari Ivanoff, Kimmo Turkia, Veikko 
Purho.

 Petri Aho oli Skilom suksimerkin tallihiihtäjä noustessaan

Suomen nuorten sarjan huipulle 80-luvulla

Peltosen suksitehtaalla Heinolassa, on tällainen, noin kaksi metriä korkea upea banderolli

Peltonen Skin suksien testihiihto Imatran ensilumen ladulla 21.10.2019.


Hyvää ja Mukavaa hiihtokautta !

T. Suksitalli-Saviniemi-Myllykoski-Finland

Suksitalli Instagramissa  : )